Jussi Airaksinen

Perintövero on reilu ja kannustava

Viime aikoina on keskusteltu äänekkäästi perintöveron poistamisesta. Jos tuntee yhtään taloustieteen alkeita, perustelut veron poistamiselle näyttävät järjettöminä, suorastaan haitallisina.

Mihin perintöveroa tarvitaan?

Veroilla kerätään yhteiskunnan rahoitus. Nämä yhteiseen kassaan kerätyt rahat käytetään järjestämämään hyvinvointipalvelut, kuten koulut, sairaalat, tiet, jne. Verotuksen lähtökohtana on, että verot kerätään niiltä, jotka veroja kykenevät maksamaan. Perintö on perijän tuloja. Kun perijän tulot lisääntyy perinnön verran, tämän veronmaksukyky lisääntyy. (Poikkeuksen tähän tekee vaikeasti realisoitava omaisuus sekä tilanteet, joissa perittävä ja perillinen elävät samassa kotitaloudessa).

Perintövero tuottaa myös oikeudenmukaisuutta. Viime aikoina ihmisten väliset varallisuuserot ovat lähteneet jyrkempään kasvuun kuin tuloerot. Perintöverolla voidaan vähentää hieman suurten varallisuuserojen kehittymistä. Kun varallisuusvero poistettiin vuonna 2005, perintöveron osuus varallisuuserojen tasaajana on kasvanut entisestään.

Erilaisilla veroilla on erilaisia vaikutuksia kansantalouteen. Esimerkiksi tupakka- ja alkoholivero ovat suorastaan hyödyllisiä. Kiinteistöverosta ei ole minkäänlaista haittaa. Tulovero, arvonlisävero, pääomatulovero ja yritysverot vaikuttavat talouteen ja ihmisten käyttäytymiseen haitallisemmin kuin perintövero. Jos perintöverokertymä joudutaankin keräämään vaikkapa tuloverolla, sen vaikutukset kansantalouteen ovat haitallisemmat.

Miten perintövero vaikuttaa kansantalouteen?

Eri verotustavoilla on eri suuruisia hyötyjä tai haittoja kansantaloudelle. Perintövero on sieltä haitattomimmasta päästä. Kun lähdetään arvoimaan perintöveron vaikutusta talouteen, voidaan asiaa tarkastella kahdesta lähtökohdasta. Peruselinkaarimallissa ihmiset säästävät rahoittaakseen eläkkeellä olon aikaiset menonsa. Teoriassa perintö johtuisi tällöin ennakoimattomasta kuolemasta. Tässä tapauksessa perintövero ei aiheuttaisi lainkaan käyttäytymisvaikutuksia. Tosielämässä perinnönjättö on kuitenkin usein suunnitelmallista. Jos perinnönsaajan hyvinvointi on jokaisessa sukupolvessa riippuvainen perinnönjättäjän hyvinvoinnista, perintövero vastaa säästämisen verottamista. Tällä voi olla vaikutuksia pääomanmuodostukseen. Tästä huolimatta taloustieteilijät arvioivat perintöveron vähemmän haitalliseksi kuin esimerkiksi tulovero.

Joissain tutkimuksessa perintöveron on huomattu aiheuttavan myös positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi korkean perintöveron on havaittu lisäävän vanhempien rahallista panostusta lastensa koulutukseen. Tätä tulosta ei tosin välttämättä voi yleistää maksuttoman koulutuksen Suomeen.

Lisäksi on mahdollista, että perintövero vähentää veronkiertoa. Jos perintö- ja lahjavero poistettaisiin, on syytä epäillä, että perhevarallisuuden omistusta alettaisiin hajauttamaan tuloverotuksen minimoimiseksi.

Onko perintövero oikeudenmukainen?

Varallisuuserot kasvavat nopeammin kuin tuloerot. Perintöomaisuuden kasautuminen on suoraan ristiriidassa yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen kanssa. Ironista kyllä, juurikin kokoomuslaiset puhuvat eniten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteesta, mutta useimmin kannattavat perintöveron poistamista. Jos luomme kaikille tasavertaiset mahdollisuudet, tämä antaa myös parhaat mahdolliset kannustimet taloudelliseen toimintaan. Jos perintöverotus on tuntuvaa ja tämän vastapainoksi tuloverotus on lievää, tämä lisää kannustimia työntekoon ja kouluttautumiseen.

Eikö perintövero ole kaksinkertaista verotusta?

Perinnnönjättäjä ja perijä ovat eri henkilöitä. Perintö on tulonlisäystä perijälle. Toisekseen moninkertaisen verotuksen kasautuminen kuuluu verojärjestelmäämme. Työnantajamme maksaa työmme hedelmistä arvonlisäveron. Tämän jälkeen saamasta palkastamme maksetaan tulovero ja mennään ostamaan käteen jäävällä nettopalkalla tuotetta, jonka myyntihinnassa on arvonlisävero. Päällekkäisestä verotuksesta ei voi oikein minkään verolajin osalta päästä eroon.

Entäpä yritysten sukupolvenvaihdokset?

Perintöverojärjestelmäämme sisältyy jo nyt valtavia huojennuksia yritysvarallisuuden osalta. Toisinaan yrityksen arvoksi määritellään jopa alle kymmenesosa käyvästä arvosta. Vuonna 2005 verotusta edelleen lievennettiin. Verotettavana varallisuutena pidetään enää vain 40 % edellä määritellystä arvosta. Nykyisessä järjestelmässä perijä maksaa korkeintaan 7,6 % osakkeiden vertailuarvosta, jos jatkaa yritystoimintaa. Maksuaikaakin on runsaasti. Lisäksi yritysten perintöverotus on hyvin altista verosuunnittelulle. Perintöveroa voidaan kiertää esimerkiksi osakkeiden lunastamisilla, yhtiöiden jakautumisilla ja alihintaisilla kaupoilla.

Tästä huolimatta joillain yrityksillä tuntuu olevan ongelmia selviytyä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Ehkäpä syyllinen löytyykin muualta kuin perintöverosta. Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan 1/5 sukupolvenvaihdoksista siirtyy lapsille ja 4/5 muille. Suomessa asiasta ei ole tehty tutkimusta, mutta Briteissä ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan suvun ulkopuolelle myydyt yritykset menestyvät paremmin kuin lapsille siirretyt. Tämä voi johtua siitä yksinkertaisesta seikasta, että on helpompi jättää perinnöksi rahaa kuin yrittäjäominaisuuksia tai johtamistaitoja. Yrityksen perustaneet vanhemmat ovat joutuneet itse puskemaan yrityksen tavoitteisiinsa kilpailuilla markkinoilla. Talouteen myös kuuluu, että toisinaan yrityksiä saattaa kuolla pois markkinoilta tehden tilaa toisille yrityksille. Tähän ei voi perintöveroa alentamalla puuttua, vaikka ryhdyttäisiin maksamaan perimispalkkiota.

Miten ehdotettu luovutusvoittovero toimisi?

Luovutusvoittoverolla tarkoitettaisiin sitä, että perinnöstä maksetaan veroa vasta kun se myydään. Esimerkiksi jos perit osakesalkun, voit nostaa perintöverosta vapaita osinkoja niin pitkään kuin haluat, mutta vero tulisi maksettavaksi vasta kun haluat myydä joitain osakkeita.

Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on asuntoja. Todennäköisesti luovutusvoittovero pysäyttäisi asuntokaupan. Jos perit väärän kokoisen asunnon väärästä kaupungista, ei sitä silti kannata myydä, vaikka olisikin työpaikka tarjolla toisessa kaupungissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

"Jos tuntee yhtään taloustieteen alkeita, perustelut veron poistamiselle näyttävät järjettöminä, suorastaan haitallisina."

Kerrotko missä tiede tekee tämänlaisen arvolatautuneen valinnan? Mielestäni on yhtä voimakas empiirinen todistusaineoisto esim. Ruotsista väitettä vastaan. Aate tai ideologia määrittelee verotuksen katsastelua väitteessäsi.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

Taloustiede käsittelee paljolti kysymyksiä siitä, miten erilaiset verotusratkaisut vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Jotkut verotusmuodot tuottavat positiivisena pidettyä käytöstä (tupakkavero vähentää tupakointia). Jotkut verotusmuodot ovat neutraaleja, eli eivät vaikuta käytökseen mitenkään (kiinteistövero leikkaa ansiottoman arvonnousun ja alentaa samassa suhteessa maan hintoja). Jotkut verotusmuodot ovat haitallisia (esim. tulovero lisää työttömyyttä). Pyrin tässä käsittelemään kysymystä siitä, miten perintövero vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Perintöveron poistamisesta aiheutuva fiskaalinen vaje on täytettävä jollain muulla verolla ja on aika selvää, että tämä olisi pakko tehdä jollain haitallisemalla verolla. Perintöveroa haitattomammat verot eivät riitä juuri minkäänlaisen yhteiskunnan rahoittamiseen.

Toki jos mennään tosi metatasolle, niin näkemyksesi on ihan perusteltu. Matalat tulo- ja varallisuuserot lisäävät yhteiskunnallista hyvinvointia ja onnellisuutta, mutta ei tieteellisesti aukottomasti voi perustella sitä, miksi yhteiskunnan tavoitteena tulisi olla hyvinvointi ja onnellisuus.

Mikael Kerokoski

"Matalat tulo- ja varallisuuserot lisäävät yhteiskunnallista hyvinvointia ja onnellisuutta"

Ilmeisesti tästä syystä Pohjois-Koreassa asuu maailman onnellisin ja hyvinvoivin kansa.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

Eikö se nyt ole itsestäänselvää, että hyvinvointi ja onnellisuus koostuu lukuisten faktoreiden yhteisvaikutuksesta. Samalla tavalla päihdehaitat vähentää hyvinvointia, mutta tuskin Pakistan on maailman onnellisin kansa, vaikka alkoholin kulutus on melkein nollassa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Pakistanissa on erittäin vakava huumeongelma. Siellä on esimerkiksi yli 800 000 heroiinin käyttäjää. Ihan näin sivuhuomautuksena.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jussi Airaksinen: - "Eikö se nyt ole itsestäänselvää, että hyvinvointi ja onnellisuus koostuu lukuisten faktoreiden yhteisvaikutuksesta."

Kyllä on, ja juuri siksi onkin väärin vetää yksinkertaistettu johtopäätös, että "Matalat tulo- ja varallisuuserot lisäävät yhteiskunnallista hyvinvointia ja onnellisuutta". "Pohjois-Korea -kortti" on klisee, mutta se osoittaa tuon johtopäätöksen vääräksi.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen Vastaus kommenttiin #12

No siis isot tulo- ja varallisuuserot jopa haittaa talouskasvua monien muiden seurauksien ohella. Tästä on hyvä aloittaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Economic_inequality#E...

Anne Lindell

Jussi, ihmiset ja heidänm kohtalonsa eivät olew lukuja. Luepa tämä artikkelini perintöverostä .... makaaberia kuolemasta verottamista - kateusvero. Tästä kirjoitin v. 2013
http://annelindell.blogspot.fi/2013/08/perintovero...

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

Tuo käsite "kuolemasta verottaminen" on täysin absurdi. Tietääkseni perinnönjättäjä ja perillinen ovat erillisiä verosubjekteja. Olisin valmis tarkistamaan kantaani uudelleen, jos enemmistö Suomen perheistä eläisi saman katon alla ja hoitaisi raha-asiansa yhdeltä ja samalta pankkitililtä. Nykyään on kuitenkin tilanne, jossa myös tulovero palkasta määrätään erikseen vanhemmille ja erikseen lapsille. Usein on kuitenkin niin, että vanhemmat ja lapset ovat töissä eri työnantajilla ja elävät erillisissä talouksissa. Tästä johtuen perintö on perilliselle tuloa ihan samalla tavalla kuin palkka, osinko tai lottovoitto.

Lisäksi kyseinen tulo on laadultaan ansiotonta. Jos perintöveroa alennetaan, se ei kannusta ihmisiä syntymään rikkaampiin perheisiin. Jos työn efektiivistä marginaaliverotusta alennetaan, se voi hyvinkin kannustaa ihmisiä tekemään enemmän työtä.

Mitää tulee noiden asuntojen perimiseen, on työllisyyden ja talouden kannalta haitallista luoda tarpeetonta jäykkyyttä asuntokauppaan. Omistusasumisen suuri osuus Suomessa aiheuttaa jo nyt se, että vaikka toisesta kaupungista olisi töitä tarjolla, vanhasta asunnosta ei kannata päästä eroon. Se aiheuttaa sen, että työpaikka jää vastaanottamatta ja talous kärsii.

Tuohon perheyritysten myymiseen vastasinkin kirjoituksessa. Kansantalouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin nimissä yritykset kannattaa saattaa sellaisiin käsiin, jotka yritystä menestyksekkäimmin hoitavat. Useissa tapauksissa se paras mahdollinen omistaja ja johtaja yritykselle ei yllättäen olekaan yrittäjän lapsi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Useissa tapauksissa se paras mahdollinen omistaja ja johtaja yritykselle ei yllättäen olekaan yrittäjän lapsi."

Useissa tapauksissa se uusi omistaja näyttää olevan ulkomainen taho.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen Vastaus kommenttiin #11

Meillä ei ole keinoja tai edes haluja estää kotimaisen yritysvarallisuuden ulkomaista omistamista. Enkä suoraan sanottuna usko, että se olisi edes järkevää estää ulkomaisten omistajien yritysten toiminta Suomessa.

Mika Rajala

Hyvä saada perintöverokeskusteluun myös taloustieteellistä näkökulmaa. Kuten totesit, pointti taloustieteellisestä näkökulmasta ovat käyttäytymisvaikutukset, ja jatkoit, että perintöverolla näitä ei ole. Perintövero ei vähennä työntekoa, investointeija, kulutusta. Siis: perintövero ei ole kovinkaan haitallinen talouskasvun kannalta, toisin kuin ansiotulovero.

Kaikki verot ärsyttävät, selvä se. Mutta perintöveron poistamiseksi ei riitä argumentiksi se, että "kun Ruotsi teki niin". Toisekseen, väite siitä, että perintövero on ennen kaikkea keskiluokan vero, ei perustu ainakaan verotuksen tilastotietoihin. 10 % perinnönsaajista maksaa 90 % perintöveron tuotosta.

Loppuun pieni tarkennus, sukupolvenvaihdoksessa osakkeiden vertauluarvosta maksetaan enintään 7,6 % (19 %*40 %), ei 5,2 % niin kuin kirjoitit.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

Hyvä tarkennus, lieköhän nuo rajat muuttuneet. Nappasin luvut (0,4*13) Hetemäen työryhmän raportista (Valtionvarainministeriön raportteja 51/2010, s. 202).

Mika Rajala

Kyllä, progressiviisuutta on lisätty ainakin niin, että yli miljonaan perinnöt saivat oman marginaalinsa, 19 %.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen Vastaus kommenttiin #10

Korjasin tekstin esittämäsi mukaisesti. En viitsinyt katsoa, mitä laki sanoo.

Toimituksen poiminnat